tiistai 22. heinäkuuta 2014

Two months in NorthAmerica - focusing on trail running and digging deep part 2/2

Tässä setissä on kuvia huhtikuun lopulta ja toukokuulta. Fijiltä USA:han siirtyminen oli helpottavaa ja ihanaa. Länsimainen kulttuuri tuntui todella kotoisalta ja tutulta. Ja olin myös käynyt aikaisemmin seudulle, joten paikatkin olivat osittain tuttuja. Esim. Hollywoodin juoksumaisemissa olin jo kerran aikaisemminkin pyyhältänyt. Ja tähtäimessä siinti Oregon, jossa olin yliopistovaihdossa syksyllä 2010. Todella hyvä päästä välillä tuttuihin maisemiin ja ympyröihin tälläisellä pitkällä reissulla. Fijiltä tyynenmeren yli lennettyäni oli jo tunne, että nyt on maapallo kierretty :) Hyvät levot ja ruuat sain ilokseni nauttia, kun Fijin lentoyhtiö tarjosi lähtöpäässä Nadissa sekä menopäässä Los Angelesissa hotelliyöt ruokineen lennon myöhästymisen vuoksi.
 


 
Leffafanina olin tietenkin ihan mehuissani Hollywoodissa. Kävin kokemassa Chinese teatterin Imaxin huikeat mukaansatempaavat tehosteet. Seuraava haave ja unelma on päästä Oscar Gaalaan. Viritykset ovatkin jo aluillaan sitä varten.

 


Californiassa on laaturuokatarjonta ehkä maailman parhainta luokkaa. Siellä on edullisia luomu- ja wholefoods marketteja. Ja kyllä vaan maistui Fijin vatsatautien jälkeen. Keho kiittää. Kermavaahdosta ja sipseistäkin löytyy herkku herkku makuisia terveellisiä ja hyvää oloa tuottavia vaihtoehtoja. Voi pojat että kermavaahto maistui pitkän tauon jälkeen...kun eivät nuo nykypäivän kauaksi luonnonmukaisuudesta eksyneet markettimaitopohjaiset tuotteet ole niin maistuneet. Truwhip on 70% luomua ja kasviperäisistä lähteistä valmistettu.

 
Nämä mäkiset treenimaisemat olivat jo tuttuja 2011 uudelta vuodelta.
 
 
 
Sohvasurffaushostini oli ihan huipputyyppi. Asuttiin Hollywoodissa ja käytiin LA beachilla hyisessä vedessä surffaamassa, pelaamassa tennistä, syömässä salaattibuffetissa ja sain oppia skeittaamaan :)
 


 
Hollywoodista siirryin Mariposaan, joka oli mainio portti huikaisevaan Yosemiten kansallispuistoon. Siellä oli perhosfestivaali ja isäntäperheeni pirteä tyttönen sai arvoisensa kasvomaalauksen festareita varten.
 
 
 
Aloitin toukokuusta urheilun osalta uuden kauden "virallisesti" ja todenteolla. Erona aikaisempiin paiviin lahinna se, etta varasin harjoituksille ja palautumiselle riittavasti resursseja. Valmentajaani lainaten WorkOut ja WorkIn ovat yhta tarkeita. Jarjestin saataville riittavasti elavoittavaa luomuravintoa syotavaksi, raikasta lahdevetta juotavaksi ja puhdasta ilmaa hengitettavaksi. Sitten aikataulullisesti valjyytta toteuttaa lasnaolevasti luovasti ja laadukkasti kehittavia treeneja. Puitteiden ollessa kunnossa vahvistava ja rakentava kierre kohti maaranpaata lahtee rullaamaan luonnostaan. Sosiaalisuus ja vapaa virkistava oleilu tai hauskanpito ovat myos tarkeita tasapainottajia.
 
 
Ekan viikon treenit maistuivat yllattavan hyvin. About 125km runsailla nousumetreilla kertyi maukasta askellusta viiteen paivaan. Suurkiitos Yosemiten huikaiseville poluille. Yhtenä päivänä kahden kaverin kanssa puskettiin 3300m korkeuteen(lähtö 1200) 17km matka. Lounas vuoren päällä ja sitten alamäkirullaten takaisin. Seuraavan päivän kulkufiilis yllätti. Pitkä aerobinen päivä luonnossa vapautti energiaa virtaamaan. Juoksin herkullista polkureittiä, jossa maisema vaihteli joen, laakson, järven ja kivikkosokkelon värittämänä. Jokainen askel ja henkäys oli inspiroivan erilainen. Sitten se lepo. Viime kaudelle meni monkaan levon puutteen vuoksi, joten nyt siita huolehtiminen on etusijalla!
 
 
Yosemiten laakso on todellinen energian keskittymispaikka. Selityksenä mahtaa näille nostattaville värähtelyillä saattaa olla sinne useat virtaavat vuoristojoet vesiputouksineen. I wish to go back one day :)



tiistai 1. heinäkuuta 2014

Two months in NorthAmerica - focusing on trail running and digging deep part 1/2


Talla kertaa kuvat etenevat aikajarjestyksessa tuoreimmasta vanhimpaan.
Ylla maailmanymparimatkan viimeinen ilta New Yorkin TimeSquarille ennen Scandinaviaan paluuta. Siella riitti silmalle viriketta! Screeneja ja varia oli enemman, kuin pystyi laskemaan. Ihastelin reilun tunnin liikkuvaa variloistoa ja fiilistelin mennytta puolivuotista.

Manhattanin SUURUUS oli vaikuttava kokemus.


FREEDOM! Mita on todellinen vapaus? Se on sita, etta ottaa vastuun itsestaan ja tekemisistaan ja kulkee sita yksilollista reittia, mita sydan ohjaa kulkemaan. Vapaus on sita, etta on irti mielen "Matrixista" joka yrittaa kahlita ties minkamoisin tavoin ja estamasta todellista potentiaalia puhkeamasta kukkaansa.




Montrealissa tapahtuu joka sunnuntai tallainen vapaa inspiroiva luova "festivaali" tai kokoontuminen, jossa ihmiset elavat taitojaan. Siella oli mm. yogailua, tanssia, tasapainoilua, footbagia, musiikkia... Vau, helmet energiat :)


Tämän  huikasevan upean ystävän  "Anandan" tapasin Fijillä ja elämä toi meidät jälleen yhteen kun vierailin hänen luonaan Canadassa. Ananda pukeutui festivaalille merirosvoksi.



Kävimme Quebeqin lähellä tutustumassa luomuyhteisöön metsän keskellä. Pääsimme rakentamaan keittiötä ja majoituimme mongolialaisessa "teltassa", jonka katto vuoti sateessa. Onneksi kamina hieman auttoi tilannetta.



Avasin kilpailukauden 10km polkujuoksureissilla. Pidin noin vuoden mittaisen tauon tosissaan kilpailemisesta. Syyna oli osittain vamma, mutta tama oli myos "pakko" tehda loytaakseni uusia ja syvempia merkityksia urheilulle seka elaman tasapainottamiseksi. Reissia edeltavana paivana energia ja kipina sisallani oli sen verran hurjaa, etta unensaannissa oli vaikeuksia. Opinkin jatkuvasti rauhoittamaan itseani paremmin ja kanavoimaan voimavarat olennaiseen seka pitamaan energiat hyppysissa lahtohetkeen asti. Ihan simppelisti tietoinen  hengittaminen auttaa vahvasti.
Tassa on linkki kisasivuille http://www.coastaltrailruns.com/bcf_berry_creek_falls.html
Voitin kilpailun reilusti. Toivoin haastetta ja tiukempaa kilpailua, mutta soolojuoksuna tama oli hyvaa valmistautumista alkavaan suunnistuskauteen.


Sain viettaa viikon Californian Santa Cruzissa tosi kivassa lapsiperheessa, jossa kannustetaan iloisella tavalla. Se tarjosi loistavan alustan olla oma aito itsensa ja vapauttaa ainutlaatuista potentiaalia sisimmastaan ansaitsemaansa kukoistukseensa. Oli myos mahtava jakaa urheiluhenkea, henkisyytta ja terveyteen pyrkivaa ruokailutapaa.

Sain nauttia amerikkalaisesta synttaripaivasta terveellisin paivityksin eli mahdollisimman paljon oli luomua pyodassa.



Otsikon mukaisesti olen kaivellut syvalta sydamesta mm. nykypaivan urheilulegendojen ja valmentajieni inspiroimana. Nain Oregonissa Eugenessa timanttiliigan 10000m juoksun aivan radan vieresta kun Gailen Rupp pamautti uuden amerikan ennatyksen 26.44. Hanen focuksensa ja tekemisensa oli mahtavaa seurattavaa. Vau. Sitten olen verkostoitunut polku- ja ultrajuoksijoiden kanssa ja lukenut mm. Scott Jurekin elamankertaa "Eat and Run". Scottia pidetaan maailman parhaana ultrajuoksijana. Han on todella hyvasydaminen, noyra ja myotatuntoinen voittaja, jonka pyrkimyksena on jakaa tietoaan ja kokemuksiaan auttaakseen muita. Terveellinen tietoisuuttakin kohentava kasvisruokavalio antaa myos maailmaa parantavaa esimerkkia. Naihin urheilijoihin minun on helppo samaistua monella ulottuvuudella. Merkitysta omalle tekemiselle tuo mm. se miten paljon iloista ja inspiroivaa ilmapiiria heidan ymparilleen valittyy, kun he toteuttavat itseaan sydamestaan. Urheilu on mahtava matka syvalle sisimpaan. Sielta loytyy aarettomasti rakkautta annettavaksi itselle ja maailmalle.

Alla olevassa kuvassa olemme rakkaan ystavani James Meyerin kanssa inspiroitumassa timanttiliigan katsomossa. James johdatti minua 2010 avaamaan sydameni Kristukselle. Suurkiitos!




Oregonin yliopiston opiskelijaravintolassa salaattibuffetissa maksetaan lautasen mukaan. Eli 5 dollarilla saa rakentaa lautaselle niin paljon kun siihen mahtuu. Taiteilin aikani ja kassalla tytto sanoi: "sinun pitaisi saada palkinto tuosta upeudesta!" :) Nice.



Treenit luistivat mainiosti. Pyysin palautetta toteuksesta ja valmentaja Jani kommentoi: "Eikös nauttiminen ja lennokas askel ole parhaat mittarit. Mitä ihminen muuta tarvitsee?" Nainhan se menee, loistavaa palautetta siita, etta olen oikealla polulla. Olen painellut melkoisen paljon polkumaileja mahtavissa vehreissa maisemissa.

Lahes joka paiva sai ponnistella jalkavoimia kehittäviä makia, joista esimerkkina yhtajaksoinen 50min nousu. Kavereiden kanssa ja Pyhan Hengen inspiroimana askeleet maistuivat kevyilta :) Polkujen lisaksi teen toiminnallista ja luovaa seka vahvistavaa lantioon keskittyvaa hallittua voimaa. Pilateksen merkeissa tai vapaasti virraten esimerkiksi kahvakuulan tai tasapainolaudan maustamana. Uinti tuo hyvaa vaihtelua tarahtavalle juoksulle. Ja mika tarkeinta: huilijakson ja huiliviikkojen aikana olen viettanyt laatuaikaa laheisten ihmisten kanssa seka harjoitellut yha rennompaa syvasti voimavaroja ja intohimoa lataavaa elamista.



Vietin reilun kaksi viikkoa Corvalliksessa Oregonissa - tutuissa maisemmissa tuttujen ystavien kanssa. Siella, missa olin yliopistovaihdossa 2010 syksylla. Tuntuikin mahtavan kotoisalta monien uusien ymparistojen jalkeen.