Osa 4 : Joogasta iloa päivään!!

Loistava combo = jooga + supermaukas ateria

Siis vou! huh huh! Oikeesti. Hurjaa miten syvälle rauhan ja rentouden tilaan pääsin. Pikkuhiljaa ajatukset ja stressi vähenivät sekä lopulta loppurentoutuksessa rauhoituin täysin lempeän seesteiseen ja autuaaseen olemisen tilaan. Tilaan, jota sieluni todella kaipaa. Sukellus oli niin voimakas, etten edes muista, milloin viimeksi olisin niin syvällä rauhan virrassa kellunut.

Tälläisen kokemuksen löysin Silvopleen alakerran taikaluolasta Veikko Tarvaisen ohjaamasta lempeästä joogasta. Hänen ohjaustyylinsä sopii hienosti kaikenlaisille tavallisille ihmisille. Koin olevani riittävä ja Veikon luomassa ilmapiirissä oli poikkeuksellisen turvallisen oloista tehdä harjoitusta omaa tahtia ja omalla tasolla kehoa tunnustellen. Just niin kun itsestä hyvältä tuntuu. Veikko on mukavasti maanläheinen sekä hän ottaa hienosti ohjattavien tason ja tilanteen huomioon.

Teimme leppoisasti helppoja hengitysharjoitteita ja rauhallisesti virtaavia liikkuvuussarjoja seisten sekä makuulla. Yllättyin, kuinka hienosti seistessäkin voi rentoutua!

Juttelin joogatuokion jälkeen myös erään toisen mukana olleen henkilön kanssa. Fiilikset kokemuksistamme olivat samansuuntaiset. Ruokailuun siirtyessämme hän kommentoi alakerran joogahuoneen olevan viihtyisän neutraali paikka, jossa on miellyttävä olla. Lisäksi hän kuvaili tuntemuksiaan treenin pohjalta hyväksi. Tätä kun saataisiin enemmän niin ihmiset voisivat paremmin. Kiropraktikon ammattitausta antaa näille sanoille oman lisäarvonsa. Rauhoituttuaan hän myös huomasi tehneensä töitä vähän liikaa viime päivinä. Hänen mukaansa Veikon ohjauksessa keskityttiin olemiseen ja mentiin tyvestä latvaan. Eli aloitettiin alkeista, jolloin aloittelijakin pysyy kärryillä.

Todellisen rauhoittumisen ja läsnäoloon laskeutumisen jälkeen keho on vastaanottavainen ja valmis täyttymään puhtaasti värähtelevällä energialla, jota huippulaadukas kasvisravinto luovuttaa. Autonomisen hermoston parasympaattisen puolen aktiivisuus mahdollistaa tehokkaan ruuansulatuksen. Solut hyppivät siis riemusta saadessaan latautua niin henkisesti kuin fyysisestikin ja mielikin kiittää kun joogan kirkastamassa tajunnan tilassa läsnäolosta herkistynein aistein makumaailmassakin avautuu uusia viehättäviä vivahteita koettavaksi.

Aivan mahtavaa kun tälläinen soluja kutitteleva herkullinen mahdollisuus on tarjolla keskellä työpäivää – keskellä kaupungin vilskettä.

Tässä mahtava combo lahjaksi itselle tai ystävälle syksyiseksi energialataukseksi. Jooga + ruokailu Suomen parhaassa ravintolassa sopii loistavasti vapaapäivään, paussiksi hektisen työpäivän keskelle tai sellaisen päätteeksi.

Seesteisin terveysterveisin

Aapo

Julkaistu myös täällä: http://www.silvoplee.com

ja täällä: Silvopleen Facebook

Tempeä Temppelille (Silvopleen juttusarja osa 3)

Miten löytää näppärä ja monikäyttöinen kasviperäinen proteiinilähde, josta saa vaikka pihvejä pläjäytettyä tai pyöryköitä pyöräytettyä?

 

Tempe on loistava proteiinilähde, joka tarjoaa tarvittaessa tuhtiakin täyteläisyyttä keholle. Maailmanympärimatkallani esimerkiksi indonesiassa sain voimaannuttavasti nauttia tempeä. Se oli tehty soijasta. Iloiseksi yllätyksekseni suomessakin Silvopleessä pääsin kosketuksiin tempeloihdoksiin. Silvopleen Tempe valmistetaan Kuopiossa Palkuaisen toimesta kotimaan palkokasveista: herneestä, sinilupiinista, härkäpavusta, sekä kaurasta.

Kiinteä rakenne Tempelle muodostuu sienirihman ansiosta. Sieni tuottaa tempessä kasvaessaan myös lisää vitamiineja ja pilkkoo kasviainesta helpommin sulavaksi. Vuorokauden kasvatuksen jälkeen se on valmista pakattavaksi. Vakuumipakkauksen ja lämpökäsittelyn ansiosta valmis tempe säilyy jääkaapissa ilman säilöntäaineita jopa 3kk.

Tästä linkistä lisätietoa Palkuisesta:
http://www.tempe.fi

Tempe on monikäyttöinen ja vain luovuus rajoittaa, mitä siitä voi tehdä. Vaikkapa maistuvia pyöryköitä, herkullisia kuutioita ja tiriseviä pihvejä. Se sopii loistavasti osaksi aamiaista ja täyttäväksi pääruuaksi lounaalle tai päivälliselle.

Tempestä voi luoda myös huikean kivasti lataavaa ja voimaannuttavaa välipalaa. Sitä voi ottaa matkaan vaikkapa rasiassa ja maustaa mielensä mukaan. Minkälainen on sinun lemppari välipalatempesi? Värikkäästä luovuudesta saat lisäpisteitä Hymiö wink Itse tykkään tempepyöryköistä vaikkapa viherkookosmaitokastikkeen kera.

Näkisin, että tempe on yksi avaimista yksilön ja ihmiskunnan tasolla siirryttäessä liharuuista uudelle tasolle - meitä ja maailmaa paremmin palvelevien huikeiden kasvisruokien kentälle.

Ravitkaamme Sielumme temppeliä parhaamme mukaan.

Tempeterveisin

Aapo

http://www.silvoplee.com

https://www.facebook.com/RavintolaSilvoplee?fref=ts

Sensomotoriikka ja primitiivirefleksit

Mahtaisiko sinulla olla häiriöitä sensorisessa motoriikassa? Minulla ainakin oli.


Tiedostamattani päällä oli nimittäin MORO -refleksi voimakkaasti ja vaimeasti Grasp. MORO on vauvan pelästysrefleksi ja jos se on edelleen päällä niin keho menee helposti stressaavaan ja kuluttavaan "taistele tai pakene" -tilaan. Itse huomasin tämän esimerkiksi suurissa tai tuntemattomissa ihmisjoukoissa. Myös tunnetilojen vaihtelut, hyperaktiivisuus, valo- ja ääniherkkyys, uusien tilanteiden stressaavuus sekä keskittymisvaikeudet ovat MOROn oireita joita tunnistin myös itsessäni.

Refleksien hoitaminen ja "sammuminen" mahdollistaa sensorisen integraation tapahtumisen, jolloin aivot pystyvät käsittelemään aisti-impulssien virtaa tehokkaasti ja tuottamaan tarkkaa tietoa kehosta ja ympäristöstä.

Tuula Masalin teki minulle testit, antoi hoitoa sekä harjoitusohjeet haitallisten refleksien sammuttamiseksi. Suurkiitos. Linkeistä löytyy lisätietoa ja yhteystiedot vastaanotolle halutessasi tsekata oman tilanteesi. Suosittelen lämpimästi elämisen helpottamiseksi ;)


http://mentalsportti.blogspot.fi


https://www.facebook.com/sensomotoriikka?fref=ts

Kevätkauden urheilukuulumisia osa 2/2

Huh huh

Tällä kertaa tuntuu vaikealta kirjoittaa näitä kuulumisia. 

Olisi hienoa aina avautua positiivisessa ja iloisessa hengessä, mutta se ei taitaisi olla aitoa ihmiselämää. Edellisestä viestistäni paistoi iloisuus ja positiivisuus vahvasti. Nyt todella tiedän, että positiivisuus ja liika tavoitteeseen kiinnittyminen voivat sokaista. Todellinen ja rehellinen tilanteen kohtaaminen sekä selvittäminen elämässä ja erityisesti yllättävissä vamma-asioissa on toipumisen kannalta se paras reitti. Ilo elämässä on vahvistuvasti läsnä edelleen, mutta nyt kun rakkaan urheilun kuulumisia aidosti ja rehellisesti tarkastelee, niin ahdistaa, harmittaa, vituttaa ja pelottaa.

Tänään viimeksi soittelin lääkärin kanssa varpaasta ja magneettikuva on seuraava askel - sen valaistua tietämystämme katsotaan onko edessä operaatio varvasniveleen ja mietitään miltä näyttää rakkaan urheilun tulevaisuus. Yli 4,5 kuukauden painajainen jatkuu edelleen.

SM-keskimatka Ikaalisissa sujui tilanteeseen nähden yllättävänkin hyvin. Karsinnassa jäin finaalista vain pari sijaa ja 40 sekuntia. Tämä oli eka kerta koskaan, kun finaalipaikka jäi minulta saavuttamatta. Tuo oli arvokas oppi siitä, miten lähelle rennollakin asenteelle ja kevyellä valmistautumisella voi onnistua. Selkeä havahtumiskokemus siis siitä, että turha puristaminen ei kisassakaan auta.

Jukolan viestin kokeminen vuoden tauon jälkeen oli todella päräyttävää. Se on kyllä sellainen juhla kerran vuodessa, minkä vuoksi kannattaa elää. Jo tieto ensi vuoden kekkereistä Lappeenrannassa antaa monelle urheilijalle ja kuntoilijalle motivaatiota tekemiseen. Varsinkin itselleni - yhdelle veljeksistä Aleksis Kiven maisemissa monesti painelleena. Tänä vuonna Paimiossa sain jatkaa veljeni tuomaa viestiä 2. osuudella. Osuussijoitukseni oli 77, kun se usein on ollut 20 parhaan joukossa ja kerran jopa kärkiletkassa vaihdoinkin. Todella kaivelee ja ärsyttää, kun ei saa omaa potentiaaliaan esiin.

Tulokset kertovat selkeästi siitä, mitä menneen kahden vuoden aikana on tapahtunut: puoli vuotta askelta vaivannut päkiähaava, kolme murtumaa, kaksi leikkausta, 6 viikon keuhkosairastelu, 3 ambulanssikeikkaa...toinen toistaan rajuampia pysäytyksiä. Herätys! Se onkin minussa jo tapahtunut. Nyt tämän helmikuisen varvaskolhun jälkeen hyvin on mennytkin. NLP:n opiskelu, haitallisten uskomuksien muokkaaminen, mindfullnes valmennus, tietoisuusharjoittelut, vammat veks-koulutus, elämän perustojen rakentelu, arvojen mietiskely ym. todella toimivat ja tekevät tehtäväänsä. 4,5kk siis jo kolhut ja sairastelut vältetty :) Onnittelut Aapo!

Tämän viestin teksti oli raskasta. Tarkoitus ei ole missään nimessä velloa huonoissa tunteissa tai pitää niistä kiinni, jolloin ne haittaisivat koko ajan elämää, vaan tuoda tilanne valoon, kokea se aidosti todellisine tunteineen ja sitten suunnata eteenpäin niin hyvin kuin mahdollista.

Liitteenä kuvia riemukkaista hetkistä suunnistuksen parissa, jotka antava arvokasta motivoivaa energiaa auttaen tsemppaamaan tulevaisuuteen. Seuran talkootöissä pääsin poimimaan iltarastileimasit metsästä auringon laskiessa ja kilpailuissa pääsin muksulaan hommiin. Niin ja tällä viikolla operoitiin viime syksyisen murtuman jäljiltä titaanilevy pois ranteesta. Olo on siltä osin ihanan vapautunut ja orgaaninen :)

Tulevaisuuden epävarmuuden verhotessa maisemaa ja menettämisen pelon  pilvien lipuessa horisontissa suuntaan katseeni puhtaalta pöydältä raikkaasti uudistuneena aloittamisen mahdollisuuteen. 

Toivo paluusta huipukuntoon elää ja siitä pidän lujasti kiinni niin kauan kuin sitä on! Antakoon se elämän energiaa virtauttaa.

Kaikki vinkit ja avut varvasnivelen kuntoutukseen otetaan ilolla vastaan. Nyt käytössä on mm. juoksutaukoa, magneettiterapiaa, jalkaterapiaa, fysioterapiaa, MSM ravintolisää ja NLP:tä.

elämään luottavaisin terveisin

Aapo

Innoste

Olen todella innoissani tästä huippukaverini Samuelin loihtimasta vaellusvalmennuksesta, joka tarjoaa 5 päivän totaalisen uudistumisen mahdollisuuden huikeasti luonnossa. 

innoste.fi

Kevätkauden urheilukuulumisia osa 1/2

Tässä Toukokuisia urheilukuulumisia ja lähipäivinä tulossa osa 2 kesäkuu:


Kesämies Herää Henkiin


Heissan!

Sain kokea viikonloppuna syvästi koskettavan reissun ruotsissa. Olin uuden seurani kanssa kamppailemassa 10-mila viestissä. Viimevuotisen suurviestitauon jälkeen todella huomasin, kuinka mahtavaa suunnistuskulttuuri parhaimmillaan on. Se on iloista yhdessä tekemistä nostattavassa "ME HENGESSÄ". Majoituimme metsän keskellä sykkivän kauniissa kevätvehreydessä seuramajalla. Siellä laitoimme yhdessä ruokaa, kävimme kisaan valmistavissa treeneissä ryhmässä juosten, saunoimme sekä vietimme eloisan laadukasta yhteistä aikaa. Vetää vertoja jopa kaiken sen kanssa, mitä koin maailmanympärimatkalla. 

Vapautuneesta ilmapiiristä on mahdollista tehdä huippusuorituksia. Todella vaikean ja rikkonaisen harjoituskauden jälkeen onnistuin loistavasti 2.joukkueen aloitusosuudella. Tein vapautuneesti parhaani mihin nyt pystyin ja saavuin vaihtoon hienosti ja superiloisena sijalla 57 alle 4 minuuttia kärjen jälkeen 13 kilometrin vauhdikkaalta osuudelta 333 joukkueen seasta. Alussa vauhti tuntui yllättävän helpolta, mutta säästelin viisaasti voimia, koska tiesin matkaa riittävän ja poimin huolellisesti kylmän viileästi omat rastini ympärillä pörräävästä hässäkästä välittämättä. Yleisörastilla areenaa ohittaessani oli onnellinen, etten ollut tuhlaillut alussa voimiani sinkoilemalla, koska nyt niitä tosissaan tarvittiin. Tiepätkällä edessä oleva letka oli hieman päässyt karkuun, ja pysähdyin juomapisteellä hetkeksi rohkeasti muista poiketen ottamaan energiageelin. Pellon jälkeen päätin saada letkan kiinni ja tsemppasin tulevan metsäosuuden päättäväisen vahvasti. Juuri ennen tiheään pimeään pusikkoon puikahtamista olinkin jo helpottavasti aivan tuon joukon kannoilla. Loppumatka vielä tarkasti karttaa lukien viimeiselle rastille asti ja sitten saa tykittää loppusuoraa täysillä areenalle ja kokea elävänsä jokaisella solulla.

Yli kolmen kuukauden rankka varpaan kuntoutusurakka palkitsee viimein. Lähes joka päivä on pitänyt miettiä lähes jokaista askelta, jottei kipua tuntuisi varpaassa tai polvessa. Käveleminen ja liikkuminen ei ole ollut itsestään selvyys. Erityisesti henkinen pelko siitä, tulenko ikinä täysin toimintakuntoiseksi sekä itsesyytökset tapahtuneesta ja siitä miten olisi pitänyt osata alkuvaiheessa hoitaa paremmin, ovat rassanneet rajusti. Kuin olisi kivirekeä perässään vetänyt. Kiitollinen, syvästi kiitollinen olen siitä, miten prosessi on pohdiskelevan kohtaamisen kautta vapauttanut pakosta voittaa, menestyä ja suorittaa. Paljon paljon aitoa tekemisen iloista energiaa on vapautunut virtaamaan.

Kuntoutus ja vapautumisprosessit jatkuvat edelleen ja nyt olen vahvasti motivoitunut tekemään asioita yhä luottavaisempana vahvaan tulevaisuuteen.

Tulevia kilpailukekkereitä ovat kahden viikon päästä SM-keskimatka Ikaalisissa http://www.iknv.fi/sm2015/ sekä kuukauden päässä kutitteleva Jukola :) http://www.jukola.com/2015/

Sain näkyvyyttä kevään polkujuoksuja käsittelevässä kirjoituksessa. Espoon polkukisa löytyy kolmantena:

http://www.trailrunning.fi/vilkas-polkujuoksukevat-kaynnistyi-neljalla-uudella-kisalla/

Kuvia polkujuoksukisasta ja 10-milasta.

Juttusarja Silvopleen sivuilla jatkuu

Osa 2 Rauhaa ruokailuun !

Rauhallinen ja läsnäoleva syöminen moninkertaistaa ravinnosta saatavat hyödyt. Varsinkin Silvopleen tasoisten huippuruokien äärellä hyödyt haluaakin saada irti ja käytettäväksi. Mielen ja kehon rauhoittuessa ruuansulatus toimii tehokkaammin ja lisäksi saat arvokkaan huilihetken aivoille.

Stressittömyyden lisäksi tietoinen syöminen lisää kehoyhteyttäsi, jolloin alat tunnistamaan, mikä on sinulle oikeasri hyväksi ja mikä ei. Hmm...miten tämä ruoka vaikuttaa minuun? Parhaimmillaan kehosi viestii sinulle kausiluontoisesti, mitä se tarvitsee. Jos sinulla on esimerkiksi puutosta jostain vitamiineista, vaistosi johdattavat sinut valitsemaan tarpeesi terveellisesti täyttäviä ruokia.

Tietoisesti ja harmonisesti syödessäsi opit siis tekemään parempia valintoja. Ja mikä parasta - lumoavan maukkaat ja syvälliset makuelämykset syntyvät helpoiten juuri rauhan tilasta käsin.

Entä kuinka tähän päästään? Mikä avuksi ruuhkaisen Helsingin keskellä kesken vilkkaan työelämän?

Tässä muutamia vinkkejä, joista saat poimia itsellesi mieluisat ja toimivat:

-pyri varamaan ruokailuhetkelle reilusti aikaa, jolloin voit huoletta unohtaa kellon ja sukeltaa läsnäolon maailmaan

-jätä ajatuksesi ulkopuolelle ja astu avoimin mielin aistimaan Silvopleen iloisen eloisaan tunnelmaa

-nauti 5 tietoista syvähengitystä istuuduttuasi ennen ruuan kimppuun käymistä

-nauti tietoisena ja kiitollisena äiti maan tarjoamista elävöittämistä antimista

-pureskele rauhassa ja huolella. yhden tutkimuksen mukaan tarvitaan jopa 60 pureskelukertaa tehokkaaseen ruuansulatukseen

-mikäli aikataulusi on joskus nopea eikä veny silloin rauhallisuuteen niin hotkimisen sijaan on parempi, kun otat osan ruuasta mukaasi. Omalla eväsrasialla kiität myös luontoa :)

http://www.silvoplee.com

https://www.facebook.com/RavintolaSilvoplee?fref=ts